Muolaan kirkko- ja hautaismailla tehdyt toimenpiteet 1991-2020
- Muistopaadet Kirkkorannan ja Kyyrölän sankarihautausmaille perustettiin ja paljastettiin jo 7.6.1992
- Kangaspellon tuhoutuneen Ortodoksikirkon paikalle pystytettiin 1. kevytrakenteinen risti kesällä 1997
- Yhteistyömuistio alueen entisten suomalaisten kirkko-ja hautausmaiden hoidosta sovittiin, laadittiin ja allekirjoitettiin vuonna 1998
- Muolaan kirkon raunoita tasattiin ja kunnostettiin täytemaalla 1998
- Kyyrölään perustettiin 20 x 20 m muistolehto entiselle hautausmaalle toukokuussa 1999
- Muolaan kirkkomaan portaat alas leikkuuhuoneelle raivattiin esiin 1999
- Muolaan kirkkomaalle ja Kyyrölän Muistolehtoon suunniteltiin ja hankittiin luvat puisille risteille vuonna 1999 ja ne pystytettiin juhannusviikolla vuonna 2000
- Kyyrölän muistolehto aidattiin lankkuaidalla
- Kangaspellon risti uusittiin vuonna 2000 samanlaiseksi kuin muistolehdon risti
- Paavo Uscahnoff oli jo vuonna 1999 rakentanut pyhitetyn Jordan- lähteen suojaksi kahdeksankulmaisen puurakennelman, joka jouduttiin poistamaan vuonna 2000 sen jouduttua ilkivallan kohteeksi
- Muolaan kirkkomaan ristin pystytyksen yhteydessä löydettiin kirkon peruskivi vuodelta 1849 ja se laitettiin esille kirkkomaalle
- Kyyrölän muistolehdon lauta-aita uusittiin kesällä 2000
- Kesällä 2001 pystytettiin Kirkkorantaan ja Kyyrölään metallirunkoiset opastaulut joiden runkoja, suojapleksejä ja opastekstejä on sittemmin useampaan kertaan huollettu ja korjattu vuoteen 2019 asti
- Vuonna 2003 löytynyt/tietoon tullut, joskus Neuvostoliiton aikana paikalta pois viety 1918- sankaripatsas palautettiin kirkkomaalle vuonna 2004 ja se pystytettiin uudelleen lähes entiselle
paikalleen
- Kadonneiden Pyhän Ristin kivien sijalle pystytettiin vuonna 2007 Loimaan Kiven valmistamat muistokivet Menneiden sukupolvien muistoksi
- Huhtikuun 2012 talkoissa raivattiin esiin osa talvisodan aikaista juoksuhautaa kirkkomaan halki
- Loimaan ja Ypäjän talkooaktiivien nikkaroimat pukkijalat kirkonpenkkejä varten tuotiin kirkolle kesällä 2012 ja niitä täydentämään tuotiin tukevia penkkilautoja, jotka oli saatu lahjoituksena Säkkijärven sahalta
- Kirkkomaalla siistittiin vanhan, vuonna 2010 löydetyn kalustovajan ja rannan lähellä olevan leikkuuhuoneen raunioita kesällä 2012
- Kyyrölän hautausmaan rikkoutunut aita korjattiin kesällä 2016
- Kyyrölän muistolehdon risti uusittiin kesällä 2017 paikalliselta sahalta hankitusta puutavarasta ja pystytettiin Jukka Jääskeläisen tekemään jalustaan syksyllä 2017 ja viimeisteltiin keväällä 2018
- Kirkkorannan ristin jalustan uusimistarve todettiin kesällä 2019 ja risti otettiin ylös perustuksestaan syyskuussa 2019 ja jalusta katkaistiin ja valettiin metallinen kiinnike ristin vanhaan perustukseen syyskuussa 2019
- Lokakuussa 2019 uusittiin ristin osittain pehmennyt poikkipuu ja risti nostettiin mies- ja vinssivoimin uudelleen pystyyn vanhalle paikalleen
- Tällöin ei vielä ollut tietoa siitä, että lokakuun 2019 talkoomatka oli lajissaan viimeinen ennen pandemiasta johtunutta keskeytystä vuosina 2020 -2021 ja Venäjän vuonna 2022 alkanutta hyökkäystä Ukrainaan, mikä lopetti perinteiset kotiseutumatkat
- Muolaan Kirkkorannan hautausmaalta aikanaan vietyjä ja sittemmin sinne palautettuja hautakiviä on sijoitettu kirkon alueelle, sillä niiden alkuperäistä paikkaa ei hautakartan puuttuessa tiedetä ja maasto on sotien myllerryksen ja kasvaneiden puiden takia mahdotonta liikkua tai käyttää
Talkootunteja on alueilla tehty lukematon määrä. Keskimäärin kahdeksan hengen voimin on esimerkiksi viimeisinä vuosina 2015 -2019 käyty talkoissa 5 vuotta x 8 henkilöä x 7 talkookertaa/v x 8h/kerta. Tämä tarkoittaa ainakin 2240 työtuntia plus matkat. Ja jokainen on maksanut itse majoitus- ja ylläpitokulunsa.
Muistomerkkien (kivipaadet, ristit, opastaulut yms.) pystyttämisestä vastasi Muolaalaisten Seuran nimeämä
Muistomerkkitoimikunta, jonka aktiivinen vetäjä oli Viljo Luukka. Keskeisinä toimijoina olivat myös Aaro
Närvänen Haminasta ja tulkkina toiminut Eugen Usano. Myös seuran kulloinenkin puheenjohtaja osallistui
aktiivisesti toimikunnan toimintaan. Kaikista Muolaassa tehdyistä toimenpiteistä sovittiin kulloinkin
vastuussa olleen venäläisen paikallisjohdon kanssa. Omin päin ja luvin ei alueella toimittu.
Hautaus- ja kirkkomaiden jatkuva ylläpito hoidettiin pääosin talkootyönä suomalaisvoimin. 2000-luvun
puolivälin jälkeen niiden hoito annettiin venäläiselle yhteistyökumppanille, joka seuran välineillä hoiti
maksua vastaan alueiden kunnostutusta ja ylläpitoa. Kun tähän työhön ei oltu tyytyväisiä ja seura sai paljon
palautetta hoitotyön puutteista, työ otettiin takaisin omiin käsiin, talkoomatkoilla hoidettavaksi vuoden
2010 jälkeen.
Talkootoiminnan vetäjinä/vastuuhenkilöinä olivat Aaro Närvänen, Pekka Moisander, Matti Kultanen ja Lauri Rämö, jotka kokosivat aikanaan kulloisenkin talkoojoukon ja hoitivat matkojen käytännön järjestelyt.
Seuran talkooväen toimesta hoidettuna Muolaan kirkko- ja hautausmaista muodostui yksi Kannaksen
eniten positiivista palautetta saaneista entisistä kirkko- ja hautausmaista. Myös venäläisen
paikallishallinnon johtaja Galina Babits kertoi vuonna 2018, että nykyisellä Krasnoselskojen hallintoalueella
on vain kolme matkailijaa tai kunnan ulkopuolista kiinnostavaa paikkaa: Äyräpäänjärvi, Hotokan
horoskooppipatsaat ja Kirkkorannan (Pravdinon) kirkon ja hautausmaan alue, jota hän kutsui
Muistopuistoksi.
Ilahduttavaa on se, että Pandemian ja Ukrainan sodan keskeytyksestä huolimatta Muolaan Kirkkorannan
kirkon ja siviili- ja sotilashautausmaan aluetta on hoidettu paikallisin vapaaehtoisvoimin vuosina 2020 –
2023.Hyvät paikalliset ystävämme ovat hoitaneet niitä talkoilla, mainiten perusteluksi mm. seuraavaa: ”me
tiedämme, miten tärkeitä nämä paikat ovat suomalaisille ja haluamme niiden säilyvän kunnossa”. Ja toisena
perusteluna mainitaan se, että ”nämä ovat meidän nykyistä kotiseutuamme ja haluamme pitää paikat täällä
siisteinä ja kunnossa”. Totta kummatkin perustelut. Vuonna 1992 paljastettujen Kirkkorannan ja ja Kyyrölän
sankarihautausmaiden muistomerkkien vihkiäisjuhlissa puhunut seuran silloinen puheenjohtajaNikkanen esitti toiveen, että ”nämä muistomerkit osaltaan johtaisivat siihen, että myös alueen
nykyasukkaat huolehtisivat alueista omaehtoisesti jatkossa!” Tämä toive on toteutunut!
Lue tästä kuvaus tyypillisestä talkoomatkasta 2010 -luvun lopulta muistiin kirjoitettuna
historiatietona ja ehkä vinkiksi niille, jotka toivottavasti tulevien ”parempien aikojen” koittaessa taas pääsevät käymään näillä meille rakkailla alueilla muistoja vaalien ja paikkoja kunnostaen.