Muolaalaisten seura

Muolaa muistois ja mieles

Tervetuloa Muolaan kotisivuille.

Muolaan pitäjä sijaitsee pakkoluovutetulla alueella Karjalankannaksella.

Muolaalaisten seura ry:n tarkoituksena on toimia entisen Muolaan kunnan alueella asuneiden keskinäisenä yhdyssiteenä. Sen tavoitteena on koota ja tallettaa Muolaan ja muolaalaisten historiaan liittyviä kulttuuriarvoja ja sekä vaalia sodassa menetetyn kotiseudun muistoja ja perinteitä.

Tapahtumat

Tuotteet

Topoteekki

Seuran blogi

Neuvostoliitto hyökkäsi Suomeen 30. marraskuuta 1939

Talvisodan syttymisestä tulee tänä vuonna kuluneeksi 85 vuotta. Sotaa käytiin 105 päivää. Suomi ja Neuvostoliitto solmivat Moskovan rauhansopimuksen 12. maaliskuuta vuonna 1940 ja sota päättyi seuraavana päivänä 13.maaliskuuta. Se oli vaatinut raskaan uhrin.

Käy lukemassa seuran blogissa mitä Muolaan suojeluskunnan sotapäiväkirja kertoo talvisodan ensimmäisistä päivistä.

f Facebook Muolaa

Hyvää itsenäisyyspäivää!

Laskimme seppeleet Jokioisten hautausmaalla sodissamme kaatuneiden ja Karjalaan jääneiden vainajien muistolle.

Suloisessa Suomessamme
oisko maata armaampaa
kuin on kaunis Karjalamme
laulun laaja kotimaa!
Lauluna sen kosket kuohuu
järven aallot loiskuaa
säveleitä salot huokuu
ikihongat humajaa.
Ei oo meillä rikkautta
eikä maamme viljavaa
vaan on laulun runsautta
kylvämättä kasvavaa
sit’ ei pane Idän halla
eikä Pohjan pakkaset
se ei sorru sortamalla,
sitä ei lyö rakehet.
se ei sorru sortamalla,
sitä ei lyö rakehet.
Konsa vaino Suomeamme
kovin kourin koittelee
silloin kurja Karjalamme
Suomen surut soittelee.
Ja kun onnen päivän koitto
Suomellen taas sarastaa
silloin riemun suuri soitto
Karjalasta kajahtaa!
Ja kun onnen päivän koitto
Suomellen taas sarastaa
silloin riemun suuri soitto
Karjalasta kajahtaa

Muolaalaisen seura on kehittäny omaa sähköistä viestintää. Seuralle on aukaistu nyt omat facebook sivut.

f Facebook Kyyrölä

Tänä vuonna tulee kuluneeksi 85 vuotta talvisodan syttymisestä. Kuten tunnettua Kyyrölän kylien asukkaiden ensimmäiseksi sijoituspaikaksi tuli Loimaa ja sen ympäristökunnat Ypäjä, Alastaro, Vampula ja Mellilä. Keväällä 1940 suoritettiin siirtolaisten uudelleensijoittelu, jolloin heidät siirrettiin Turun saariston ruotsalaisalueelle, Paraisten, Kemiön ja Dragsfjärdin kuntiin.

Jatkosodan aikana noin 2/3 evakoista palasi takaisin kotikyliinsä. Kesällä 1944 jouduttiin uudelleen evakkoon ja sijoituspaikoiksi tuli nyt Punkalaidun ja Luopioinen. Lopullisissa väestöjärjestelyissä maatalousministeriön päätöksellä Kyyrölän, Kangaspellon, Sudenojan ja Parkkilan kylien asukkaiden sijoituspaikaksi tuli Hämeenlinnan kaupunki ja maalaiskunta sekä Vanajan kunta. Muutaman tilan asukkaat ohjattiin Valkeakoskelle.

1940-luvun lopulla Kyyrölän evakkoja oli edelleen Turun saaristossa, vaikka osa heistäkin oli siirtynyt Hämeenlinnan seudulle.

Syksyllä 2024 ilmestyi tutkimus Karjalan evakkojen asuttamisesta ruotsinkielisiin kuntiin: ”Vailla omaa paikkaa? – Karjalan evakot ruotsinkielisessä Suomessa”. Sen mukaan kesäkuussa 1949 Dragsfjärdissä oli 81, Kemiössä 220, Paraisten kauppalassa 111 ja Paraisten maalaiskunnassa 18 venäjänkielistä muolaalaista, eli yhteensä 430 henkeä. Punkalaitumella oli 179 kyyröläläistä.