Vainajien muistojuhlat Muolaassa – Muolaalaisten seura

Vainajien muistojuhlat Muolaassa vuosina 1994-2019

Ensimmäisiä muistojuhlia Muolaassa, silloiselta nimeltään Kaatuneiden Muistojuhlia, alettiin suunnitella Muolaalaisten Seuranjohtokunnassa vuonna 1993. Asiaa valmistellut toimikunta kävi esittämässä suunnitelman Krasnoselskojen kunnan johtaja Nikolai Ljuhoville, joka hyväksyi suunnitelmat. Nämä ensimmäiset juhlat vietettiin 15.5.1994, noin 50 vuotta evakkoon lähdön jälkeen. Juhlapaikkana oli alkuvuosina Kirkkorannan Sankarihautausmaa.

Kun kirkon rauniot saatiin tasoitetuksi, voitiin Muistojuhlia pitää myös Muolaan kirkon paikalla ja tällöin katsottiin olevan paikallaan muuttaa tapahtuma koskemaan kaikkia Muolaan hautausmaihin haudattuja, ei ainoastaan sankarivainajia, jolloin tilaisuuden nimeksi tuli Vainajien Muistojuhla. Myös juhlien ajankohta muutettiin paremmin matkalaisille sopivaan ajankohtaan, toukokuusta kesäkuun alkuun. Myöhemmin, 2010- luvulla, juhlan ajankohdaksi vakiintui kesä-heinäkuun vaihde juhannuksen jälkeisellä viikolla. Juhlia ehdittiin järjestää 26 vuoden ajan ennen kuin Pandemia ja sen jälkeen Venäjän hyökkäys Ukrainaan lopetti kokonaan kaikenlaisen yli rajan tapahtuvan yhteistyön ja hyväksi vakiintuneista juhlamuodoista jouduttiin luopumaan. Erityisen mieleenpainuviksi jäivät ne täysien merkkivuosien juhlat, jolloin ohjelmassa oli kirkkomaalla pidetyn hartaustilaisuuden jälkeen myös ehtoollisen vietto.

Vainajien Muistojuhlaa vietettiin myös Kyyrölän ortodoksisella hautausmaalla ortodoksisin menoin useana vuonna. Kirkkokuntien erilaisen ajanlaskun takia ei aina ollut mahdollista viettää juhlaa samassa yhteydessä. Tällöinkin suoritettiin aina kunniakäynti seppelpartioin Kyyrolän kirkkomaalla Muolaalaisten Seuran toimesta.

Vainajien Muistojuhla kokosi alkuvuosina Muolaaseen useamman sadan osallistujan joukon ja vielä 2010-luvulla juhlissa oli noin kahdensadan osallistujan joukko. Seuran talkooväki kunnosti paikat juhlaa varten tavanomaisen huolellisesti ja siistiksi ja pystytti Ypäjän ja Loimaan vapaaehtoisten talkoilla tekemät istuinten pukit ja niiden päälle Säkkijärven sahan lahjoittamat lautapenkit. Kirkon tasattu alue toimi näin sille jo tuttuna juhlapaikkana ja yleensä sää oli kesä – ja heinäkuun juhlissa todella lämmin. Niin lämmin, että osa juhlaväestä hakeutui aina lähipuiden varjoon, pois polttavasta auringosta. Toki joskus kävi niin että reipas kesäsade kasteli juhlayleisön. Alkuvuosien juhlien yhteydessä oli usein aiheena alueelle pystytettyjen tai sinne palautettujen muistomerkkien vihkiminen. Näistä mainittakoon erityisesti Muolaan ja Kyyrölän kirkkomaiden isot puiset ristit vuonna 2000, vuoden 1918 Sankaripatsaan muistomerkin palautus ja uudelleen pystytys vuonna 2004 ja Pyhän Ristin kivien muistokivien pystyttäminen menneiden sukupolvien muistoksi vuonna 2007. Juhlat Muolaan kirkolla olivat kaksiosaiset. Kirkkomaalla, tuhoutuneen kirkon paikalla pidetyt juhlat sisälsivät yleensä musiikkiohjelmaa, juhlapuheen ja hartaushetken ja joinakin vuosina nautitun Herran pyhän ehtoollisen ja seppelten laskun em. muistomerkeille.

Iloksemme saimme myös viime vuosina alueen nykyisen paikallishallinnon oman edustajan paikalla kertoman tai hänen välittämänsä tervehdyksen juhlaamme. Kirkkomaan juhlan jälkeen siirryttiin lippusaaton johtamana Sankarihautausmaalle, jossa viime vuosina vakiintuneeseen ohjelmaan kuului lyhyt tervehdyspuhe, seppelten lasku, musiikki ja virrenveisuu ja useimmiten myös lyhyt hartaushetki kirkon tai seurakunnan edustajan toimesta. Toivottavasti pääsemme taas jatkossa viettämään näitä juhlia esi-isiemme juurilla. Tunteita herättävät ja kauniit muistot tietäen alueen suomalaisen historian tunsi jokainen juhlassa käynyt tuolla paikalla oltaessa. Siellä eläneiden ja sinne haudattujen esi-isiemme ja kotimaan puolustajien muiston vaalimiseksi sinne on vahva motiivi taas päästä.