Muolaa- mahtipitäjä keskellä Kannasta

Muolaa oli sijainniltaan ja kooltaan Kannaksen keskeisiä pitäjiä. Se oli kolmanneksi suurin Kannaksen kunnista ja Muolaan kirkko oli pakkoluovutetun alueen neljänneksi suurin Pinta-alaltaan Muolaa oli Kannaksen pitäjistä suurin ja maisemaltaan se oli kaunis lukuisine järvineen ja lehtometsineen. Muolaan seurakunta oli Suomen vanhimpia, tunnettiinhan se kihlakuntana jo Pähkinäsaaren rauhan v.1323 asiakirjoissa. Muolaa on aina ollut idän ja lännen välisellä kulkureitillä kaikkine sen seuraamuksineen. Ruotsin vallan aika päättyi Isovihaan, kun venäläiset valtasivat Kannaksen 1710. Valtiollisesti alue kuului Venäjän keisarikuntaan vuoteen 1811 ja sen jälkeen Suomen Suurruhtinaskuntaan vuodet 1812 -1917. Tuo aika toi mukanaan venäläisen lahjoitusmaajärjestelmän. Muolaassa oli Kuusaan, Pällilän ja Kyyrölän lahjoitusmaahovit. Väestöstä tuli lahjoitusmaatalonpoikia, eräänlaisia maaorjia. Lahjoitusmaatalonpoikien aika merkitsi pakkovaltaa ja yleisen kehityksen taantumista. Tästä ikeestä vapauduttiin 1880-luvun lopulla ja omat tilat voitiin lunastaa takaisin.
Taloudellinen kehitys ja maanviljely lähti kehittymään verkkaisesti ja pääsi täyteen vauhtiin vasta Suomen itsenäistyttyä vuonna 1917. Elämä oli 1930-luvulle mennessä kehittynyt hyvinkin muun valtakunnan tasolle. Hyvä taloudellinen kehitys ja rauhanajan elämä katkesi marraskuussa 1939 Neuvostoliiton hyökättyä Suomeen. Muolaa oli taas kerran idän ja lännen välisellä kulkureitillä ja kilpakenttänä. Muolaasta tuli myös taistelukenttä, sillä talvisodan puolustuslinja kulki pitäjän halki ja sotaa käytiin näissä asemissa itsenäisyyspäivästä 1939 alkaen yli kaksi kuukautta. Rintamalinja kulki Muolaan kirkkomaan ja hautausmaan läpi ja kiivaat taistelut jättivät karmeat jälkensä maastoon ja jäljelle jääneisiin rakennuksiin. Kirkko tuhoutu sodassa täysin.
EvaMaria Alanko: Tyttö Muolaan kansallispuvussa. Kansallismuseo; Aalto-yliopiston arkisto
Muolaan ehtoollisvälineet. Sijaitsevat Forssan kirkossa.
Muolaaseen vuonna 1934 liitetty Kyyrölän kunta sai alkunsa Suuren Pohjan sodan jälkeen, kun venäläinen valloittaja siirsi parisenkymmentä eri ammattialoja edustavaa perhettä Muolaaseen. Kyyrölään kuului neljä kylää ja kyyröläläiset säilyttivät oman kielensä ja uskontonsa sotavuosiin asti. Kylien asukkaat evakuoitiin muiden muolaalaisten asukkaiden kanssa Länsi-Suomeen molempien sotien alta. Kyyrölän asevelvolliset olivat puolustamassa omaa kotiseutuaan ja kotimaataan ulkoista hyökkääjää vastaan. Kesällä 1941 Suomi valtasi Kannaksen takaisin ja Muolaassa alkoi voimakas jälleenrakennustyö. Muolaaseen palattiin takaisin suurin joukoin ja taloudellinen, kunnallinen ja seurakunnallinen elämä elpyi, vaikka olosuhteet olivat varsin puutteelliset. Jälleenrakennuksen ilo päättyi kuitenkin kesäkuussa 1944 Neuvostoliiton suurhyökkäyksen ja sotaonnen kääntymisen myötä. Muolaalaisetkin joutuivat taas evakkotielle. Tätä evakkoaikaa tulee vuonna 2024 kestäneeksi jo 80 vuotta.
Maatalousministeriön päätöksellä vuonna 1945 muolaalaisten sijoituskunniksi määrättiin silloisen Tammelan kihlakunnan alueella sijaitsevat 12 kuntaa: Sääksmäki, Valkeakoski, Akaa, Kylmäkoski, Urjala, Humppila, Koijärvi, Ypäjä, Jokioinen, Forssa, Somero ja Somerniemi. Kyyrölän ortodoksisen seurakunnan asukkaat sijoitettiin pääosin Hämeenlinnan ja sen lähikuntien alueelle. Muolaalaisten Seura perustettiin vuonna 1948. Seuran perustamisvaiheessa sen tarkoitukseksi määritettiin toimiminen entisen Muolaan kunnan alueella asuneiden keskinäisenä yhdyssiteenä, Muolaan historiaan liittyvien kulttuuriarvojen kokoaminen ja tallentaminen sekä kotiseudun muistojen ja perinteiden vaaliminen. Seuran kotipaikka perustamisvaiheessa oli Akaa (Toijala). Nykyisin seuran kotipaikka on Forssa.
Pyhänristin kivet

Vuoden 1939 tietoja:

  • Pinta-ala 636 km2,
  • Viljelysala 11000 ha
  • Asukasluku 11300, joista Muolaan luterilainen srk 9420 ja Kyyrölän ortodoksinen srk 1880
  • Elinkeinojakauma: maatalous 86 %, teollisuus, käsityö 7 % ja palvelu, hallinto 7 %