Muolaa- mahtipitäjä keskellä Kannasta
Muolaa oli sijainniltaan ja kooltaan Kannaksen keskeisiä pitäjiä. Se oli kolmanneksi suurin Kannaksen
kunnista ja Muolaan kirkko oli pakkoluovutetun alueen neljänneksi suurin Pinta-alaltaan Muolaa oli
Kannaksen pitäjistä suurin ja maisemaltaan se oli kaunis lukuisine järvineen ja lehtometsineen.
Muolaan seurakunta oli Suomen vanhimpia, tunnettiinhan se kihlakuntana jo Pähkinäsaaren rauhan v.1323
asiakirjoissa. Muolaa on aina ollut idän ja lännen välisellä kulkureitillä kaikkine sen seuraamuksineen.
Ruotsin vallan aika päättyi Isovihaan, kun venäläiset valtasivat Kannaksen 1710. Valtiollisesti alue kuului
Venäjän keisarikuntaan vuoteen 1811 ja sen jälkeen Suomen Suurruhtinaskuntaan vuodet 1812 -1917. Tuo
aika toi mukanaan venäläisen lahjoitusmaajärjestelmän. Muolaassa oli Kuusaan, Pällilän ja Kyyrölän
lahjoitusmaahovit. Väestöstä tuli lahjoitusmaatalonpoikia, eräänlaisia maaorjia. Lahjoitusmaatalonpoikien
aika merkitsi pakkovaltaa ja yleisen kehityksen taantumista. Tästä ikeestä vapauduttiin 1880-luvun lopulla
ja omat tilat voitiin lunastaa takaisin.
Taloudellinen kehitys ja maanviljely lähti kehittymään verkkaisesti ja
pääsi täyteen vauhtiin vasta Suomen itsenäistyttyä vuonna 1917. Elämä oli 1930-luvulle mennessä
kehittynyt hyvinkin muun valtakunnan tasolle.
Hyvä taloudellinen kehitys ja rauhanajan elämä katkesi marraskuussa 1939 Neuvostoliiton hyökättyä
Suomeen. Muolaa oli taas kerran idän ja lännen välisellä kulkureitillä ja kilpakenttänä. Muolaasta tuli myös
taistelukenttä, sillä talvisodan puolustuslinja kulki pitäjän halki ja sotaa käytiin näissä asemissa
itsenäisyyspäivästä 1939 alkaen yli kaksi kuukautta. Rintamalinja kulki Muolaan kirkkomaan ja
hautausmaan läpi ja kiivaat taistelut jättivät karmeat jälkensä maastoon ja jäljelle jääneisiin rakennuksiin.
Kirkko tuhoutu sodassa täysin.
Muolaaseen vuonna 1934 liitetty Kyyrölän kunta sai alkunsa Suuren Pohjan sodan jälkeen, kun venäläinen
valloittaja siirsi parisenkymmentä eri ammattialoja edustavaa perhettä Muolaaseen. Kyyrölään kuului neljä
kylää ja kyyröläläiset säilyttivät oman kielensä ja uskontonsa sotavuosiin asti. Kylien asukkaat evakuoitiin
muiden muolaalaisten asukkaiden kanssa Länsi-Suomeen molempien sotien alta. Kyyrölän asevelvolliset
olivat puolustamassa omaa kotiseutuaan ja kotimaataan ulkoista hyökkääjää vastaan.
Kesällä 1941 Suomi valtasi Kannaksen takaisin ja Muolaassa alkoi voimakas jälleenrakennustyö. Muolaaseen
palattiin takaisin suurin joukoin ja taloudellinen, kunnallinen ja seurakunnallinen elämä elpyi, vaikka
olosuhteet olivat varsin puutteelliset. Jälleenrakennuksen ilo päättyi kuitenkin kesäkuussa 1944
Neuvostoliiton suurhyökkäyksen ja sotaonnen kääntymisen myötä. Muolaalaisetkin joutuivat taas
evakkotielle. Tätä evakkoaikaa tulee vuonna 2024 kestäneeksi jo 80 vuotta.
Maatalousministeriön päätöksellä vuonna 1945 muolaalaisten sijoituskunniksi määrättiin silloisen
Tammelan kihlakunnan alueella sijaitsevat 12 kuntaa: Sääksmäki, Valkeakoski, Akaa, Kylmäkoski, Urjala,
Humppila, Koijärvi, Ypäjä, Jokioinen, Forssa, Somero ja Somerniemi. Kyyrölän ortodoksisen seurakunnan
asukkaat sijoitettiin pääosin Hämeenlinnan ja sen lähikuntien alueelle.
Muolaalaisten Seura perustettiin vuonna 1948. Seuran perustamisvaiheessa sen tarkoitukseksi määritettiin
toimiminen entisen Muolaan kunnan alueella asuneiden keskinäisenä yhdyssiteenä, Muolaan historiaan
liittyvien kulttuuriarvojen kokoaminen ja tallentaminen sekä kotiseudun muistojen ja perinteiden
vaaliminen. Seuran kotipaikka perustamisvaiheessa oli Akaa (Toijala). Nykyisin seuran kotipaikka on Forssa.
Vuoden 1939 tietoja:
- Pinta-ala 636 km2,
- Viljelysala 11000 ha
- Asukasluku 11300, joista Muolaan luterilainen srk 9420 ja Kyyrölän ortodoksinen srk 1880
- Elinkeinojakauma: maatalous 86 %, teollisuus, käsityö 7 % ja palvelu, hallinto 7 %