MEILL ENNE MUOLAAS
30e
Ypäjällä Muolaan juhlissa julkaistu uusi kirja ”Meill enne Muolaas” on ollut hyvin suosittu.
Kirjan julkaisija on Muolaalaisten Seura. Kirjan kartta- ja asukastiedot on kerännyt Teemu Lakkamäki. Kyläkuvauksia on ollut laatimassa 20 vapaaehtoista, joiden tiedot löytyvät kirjasta. Kirjan kylätekstien toimitustyön on hoitanut Leena Korppoo ja taiton ja painatuksen on hoitanut Seppo Mäkinen.
Kirjaa koskeva palaute pyydetään osoitteeseen muolaan.kylat@gmail.com
.
NÄIN MUOLAA JÄI ELÄMÄÄN
35e
Muolaan pitäjäjuhlilla Jokioisilla julkaistiin Muolaalaisten Seuran kirja, Näin Muolaa jäi elämään. Kirjassa on 270 sivua ja 250 hienoa valokuvaa. Kirjaan on kirjoittanut 35 henkilöä, yhteensä 60 eri artikkelia.
Vuonna 2016 Karjala-liitto palkitsi kirjan Vuoden karjalaisena pitäjäkirjana.
Jaakko Sarkanen ja Kaino Repo sekä toimituskunta
MUOLAA JA ÄYRÄPÄÄ VV.1870-1944
25e
Muolaan, Äyräpään ja Kyyrölän kuntien ja seurakuntien historia.
Kirjan sisältö:
Varhaisemmat vaiheet. Neljä venäjänkielistä kylää muodostettiin omaksi Kyyrölän kunnaksi 1890. Kyyrölä liitettiin takaisin
Muolaan kuntaan v. 1934. Äyräpään alue itsenäistyi omaksi kunnaksi v. 1925. Väestö, elinkeinoelämä, liikenne. Liikutaan kylästä kylään. Kunnalliselämä, seurakuntaelämä ja kirkot kuvataan erillisenä Muolaan, Äyräpään ja Kyyrölän osalta. Seurakuntien sankarivainajat.
Sid. 540 sivua Hinta 25,00 Eur
Ester Kähönen
VANHA ÄYRÄPÄÄ II 1700-1870
10e
Vanhan Äyräpään kihlakunnan historian II osa. Osa I loppunut.
Kihlakunnasta muodostuivat asteittain seuraavat kunnat: Heinjoki, Vuoksela (osa), Äyräpää, Muolaa, Valkjärvi, Uusikirkko, Kanneljärvi, Kuolemajärvi (osa), Kivennapa ja Terijoki.
Kirjan sisältö:
Vuonna 1700 alkanut Suuri Pohjan sota vei alueen Venäjän keisarikunnan osaksi. Se toi lahjoitusmaajärjestelmän. Olosuhteet muuttuivat. Syntyi Vanha Suomi vuoteen 1812. Väestö, elinkeinoelämä, kirkko ja seurakunnat. Alue liitettiin Suomen suuriruhtinaskuntaan 1812. Mitä muutoksia se sai aikaan?
1870-luvulla tuli voimaan kunnallislaki. Sen perusteella muodostettiin kuntahallinto ja kunnat. Siitä lähtien asiat sisältyivät pitäjien historioihin.
Sid. 434 sivua
Muolaan Ylämaa, Lehtokylän koulupiiri
10e
395s
Lauri Kantee
KO TUL SE SOTA
20e
Lauri Kanteen kirjoittama kolmiosainen kertomus kannakselaisen kylän väen kohtaloista talvi- ja jatkosodan aikana on nyt koottu yksiin kansiin ja julkaistu kesällä 2017 nimellä ”Ko tul se sota”. Itse nämä vaiheet nuoruudessaan Muolaan Soittolan kylässä elänyt Lauri Kantee kuvaa aidosti ja koskettavasti, kuinka kyläläiset sodan uhasta huolimatta uskovat tulevaisuuteen ja jatkavat arkista elämäänsä aina taistelujen alkuun asti, kuinka he selviävät raskaista evakkomatkoista ja miten mielen täyttää onnen tunne, kun tuhottua kotikylää päästään uudelleen rakentamaan jatkosodan sytyttyä. Kirjaan sisältyy murrepuhetta selventävä sanasto sekä kooste talvisodan syntymistä enteilevistä tapahtumista syksyllä 1939.
Sid. 374 sivua
Lauri Kantee
SUOMEN SURUT SOITTELEE
15e
Muolaan Soittolan kylän ihmisten toinen evakkotaival v. 1944.
Kirja on Lauri Kanteen kolmas osa kirjasarjasta ”Konsa vaino Suomeamme”
eli ensimmäinen evakkotaival v. 1939 ja ”Silloin riemun suuri soitto” eli paluu Muolaaseen jatkosodan aikana. Kirja kuvaa maanläheisesti ja satuttavasti ihmisten tuskaa ja ahdistusta, kun taas piti jättää kotiseutu.
Vaarallinen taival sotatoimialueella. Kaaosmaiset kulkuyhteydet poikki Suomen uusille sijoituspaikoille. Kieli on elävää sisältäen paljon Muolaan murretta.
Sid. 115 sivua