|
MUOLAAN KIRKOT
Muolaan kirkonkylää vuoden 1934 huhtikuussa.
Tiilirakenteinen, valkoinen kirkko sijaitsi Kirkkojärveen
viettävällä mäellä hautausmaan ympäröimänä.
Kirkko näkyi avoimessa maisemassa kauas. Samalla mäellä
ja sen läheisyydessä on sijainnut seurakunnan kolme
tai neljää aiempaa kirkkoa.
Muolaan kirkko, johon mahtui 2 200 henkeä, vihittiin käyttöönsä
vuonna 1852 monien rakennusvaiheiden jälkeen. Kirkon suunnitteli
arkkitehti Ernst Lohrman. Kirkon rakensivat muolaalaiset esivanhempamme.
Sankarihautausmaan paikalle on Muolaalaisten seura pystyttänyt
graniittisen muistomerkin. Seura on pystyttänyt kirkon
raunioille puisen muistoristin. Hautausmaata hoidetaan muistopuistona.
Kirkkoon johtava tie vuonna 1910.
Sisäkuva Muolaan kirkosta vuonna 1938.
Taustalla näkyy urkuparvi. Kirkon pitkiä sivuseiniä
reunustivat 2- kerroksiset lehterit, joita kannattivat pylväsrivistöt.
Kuva on Toivo Rapelin virkaanasettajaistilaisuudesta.

Kihupyhänä 1928 Muolaan kirkossa vihittiin Eemil
ja Saima Tuomonen. Hääpari kukkaistyttöineen
ja -poikineen komeassa automobiilissa kirkon edustalla.
Muolaan kirkon rauniot 1940-luvun alussa.
Kirkkomäen kautta kulki talvisodan pääpuolustuslinja.
Kirkko ja sitä ympäröivä hautausmaa tuhoutuivat
venäläisten tykistökeskityksessä.
Kuusaan hovi.
Muolaan kirkon tuhouduttua väliaikaisena kirkkona toimi
Kuusaan hovi ( 1940-1944).
Kirkkokansaa ripillepääsytilaisuudessa..
Kyyrölän ortodoksinen kirkko luoteesta
katsottuna.
Kirkko oli seurakunnan kolmas, ja se rakennettiin lahjoitusvaroin.
Kirkon yhteydessä oli 1700-luvulta hautausmaa, jota oli
myöhemmin laajennettu hovin puistoon.
Kirkko oli valkoiseksi kalkittu tiilikirkko, jossa olivat
vihreät kupolikatot ja kullatut ristit.
Kirkkoa pidettiin aikanaan yhtenä Suomen suurimmista
ja kauneimmista kreikkalaiskatolisista kirkoista. Kirkkoon
mahtui 1 200 henkeä.
Kirkko tuhoutui pahoin talvisodassa, ja rauniot on hävitetty
lopullisesti 1970-luvulla.
Kirkon ja hautausmaan paikalle on Muolaalaisten seura pystyttänyt
graniittisen muistomerkin. Kyyröläläisten kerho
on pystyttänyt hautausmaalle myös puisen muistoristin.
Kangaspellon ortodoksinen kirkko.
Ristisaattoon osallistuvaa juhlakansaa 1930-luvulla.
Kangaspellon kyläläiset ostivat ja siirsivät
Kanneljärven kirkon Kangaspeltoon 1900-luvun alussa.
Kirkon viereen perustettiin hautausmaa vuonna 1930.
Hirsirakenteinen, lautavuorattu kirkko ja hautausmaa tuhoutuivat
täysin sotien aikana.
Kirkon pääsisäänkäynnin kohdalle
on Muolaalaisten seura pystyttänyt muistoristin. Seura
hoitaa hautausmaan aluetta metsäisenä muistopuistona.
Perkjärven ortodoksinen kirkko.
Hirsirakenteisen kirkko rakennettiin lahjoitusvaroin ja vihittiin
käyttöönsä vuonna 1901.
Pieni kirkko oli sisältä runsaasti koristeltu. Kirkon
sisustus tuhoutui talvisodassa. valtaajat käyttivät
rakennusta kerhotilana ja hävittivät sen myöhemmin.
Kirkon paikalla lienee nykyisin muita rakennuksia
|